Parasta Turussa - Turun tori
- Heikki Pälve
- 3.3.2021
- 2 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 4.3.2021
(Turun Sanomien yleisöosastokirjoitus syyskuussa 2020)
Pikkupoikana kävin kotoa Keski-Suomesta kesäisin Turussa ja isäni lempikohde oli ’Turun tori’. Ihmettelin sitä suuresti, sillä minulle vielä silloin tori oli tori ja niitähän nyt oli kaikkialla. Nyt ymmärrän paremmin.
Minulla on ollut mahdollisuus vuosien kuluessa nähdä toreja eri puolella Suomea työskennellessäni lähes 20v Helsingissä. Monin paikoin torielämä on kuihtunut muutamaksi kojuksi, jopa vain muutamana päivänä viikossa. Myytävänä saattaa olla myös erilaista krääsää eli toreista on tullut osin kirpputoreja.
Ei Turussa. Mistään ei saa sellaisia mahtisalaatteja, vihanneksia, juureksia kuin mitä torimme tarjoaa. Kalatarjonta, kukkakojut, torikahvit… on mistä valita. Tukkutori kertoo tuotteen alkuperän ja minulle yhä tärkeämmäksi muodostuneesta maalaisten toriosuudesta saa ruokaa ’pellolta pöytään’ – meiningillä. Torilla saa palvelua, kontaktin myyjään ja iloisen mielen. Jos haluaa hyvää kotiruokaa, tarvitaan hyviä raaka-aineita. Elokuu on elonkorjuukuukausi. Nyt on sesonki parhaimmillaan tehdä herkullisimmat ruuat - pakasteeseenkin.
Mökkipaikkakunnallamme kävimme läheisissä marketeissa etsimässä salaattia ja muuta kesän tuoretta. Tuli toriamme ikävä: millaisia pehkoja onkaan salaatit ja tillit torillamme. Millaisia pieniä nyhveröitä kauppojen tarjonnassa. Mikä onkaan torillamme valikoima, tuoreus ja tuoksu!
Torin läheltä saa nopeasti haettua myös leipomossa tehtyä artesaanileipää – eikä sitä ole lämpöisenä laitettu muoviin hikoilemaan, vaan saamme sen mahtavan rapeakuorisena kotiin. Minulle maistuu rehellinen ruisleipä, jonka kysyntä on ilmeisesti hämmästyttävän pientä ottaen huomioon sen edullisen hinnan, maun, riittoisuuden ja mahtavan ravintoarvon.
Ulkonäöltään tori on murheellinen, vaikka laatuun se ei vaikutakaan. Torin uudistamista olemme saaneet odottaa jo 20v, joten ehkä loppuajankin vielä jaksaa. Sen jälkeen myös myyjien autot on siivottu kannen alle näkymättömiin, entiset reaalisosialismin henkiset rakennelmat korvattu ja tori on saavutettavissa paremmin kaikilla liikennevälineillä. Toivottavasti nyt kaukomarketteihin kadonneet keskustan asiakkaat viimeistään silloin palaavat, sillä keskusta on kaunis ja houkutteleva vain elävänä. Yökerhot ja toimistot eivät tee keskustasta elävää.
Kesän alla saatoimme nähdä ortodoksisen kirkon kahta puolen suunniteltuja laatikoita esittävän havainnekuvan. Tällä hetkellä on vaikea nähdä sellaista kaavoitusta uuden ilmavan torin ilmettä parantavana.
Monesti Turun nähtävyyksinä painotetaan historiallisia rakennuksia, joista elämä on jo paennut. Tori on elävää historiaa. Se on aina ollut markkinapaikka. Suomessa Turun tori on yksi viimeisistä elämää kuhisevista toreista. Toivottavasti torilla tavataan - ja usein.
Comments