Onko havainnekuva vain propagandaa

(Mielipidekirjoitukseni TS:ssa helmikuussa 2021)

Helsingin kalasataman tornitalojen suunnittelukuvissa nousee uljaat valkoiset pylväät maisemaan alleviivaten Helsingin mainetta Itämeren valkeana helmenä. Toteutuneena ne ovat harmaita eikä niistä valkoisia edes olisi saanut. Syntyi hälinä, josta ilmeni, että esimerkkejä olisi paljon enemmänkin.

Turussa katseeni on kiinnittynyt ratikan havainnekuvaan, kun vehreässä Kirkkopuistossa muutama henkilö astelee pysäkille ratikan odotellessa ja päivän paistaessa. Poissa ovat polkupyörät, autot, lumikinokset ja häly.

Ortodoksisen kirkon kahta puolen olemme nähneet havainnekuvat kahdesta uudisrakennuksesta, joiden ikkunoista loistaa kirkkaana valot antaen loistetta kuvaan. Kuka pani merkille, että arkkitehtorisesti ne ovat kaksi kenkälaatikkoa, jotka puristavat kirkon väliinsä ja vehreät lehmukset ovat tipotiessään. Epäilenpä, että ne laatikot ovat talven pimeydessä juuri sitä itseään – pimeitä laatikoita.

Kauniista funikulaaristakin sukeutui meille kallis, käyttöhäiriöinen hiilivaunu. Torin suunnittelukilpailun voitti esitys, jossa oli luistelualue ja vesielementti. Luistelu on jo pois – ja puolet vuodesta se vesielementtikin. Huiputetaanko meitä tarkoituksella ja toistuvasti?

Havainnekuvista on tullut tapa myydä illusiota ostajalle. Illusio on määritelmällisesti harhakuvitelma. Miksi emme vaadi toteutukselta sitä, mitä suunnitelmien kuvat lupaavat – tarvittaessa siis maisemointia kuvien mukaiseksi? Toivoisin näkeväni havainnekuvan – en illusiota – niin noista torin laatikoista kuin siitä liikenneahtaudesta, joka seuraa, kun kirkkopuistosta ja Aninkaistenkadusta otetaan yli 10m ratikan käyttöön pysäkkeineen keskeltä ajoväyliä, sillä ei autot Turusta poistu käyttövoiman muuttuessa sähköksi.