top of page

Kuntavaaliteemani

Terveys

Lähipalvelut (perusterveydenhoito ja sosiaalitoimi) siirtyvät sote-uudistusesityksen myötä uuteen organisaatioon, mikäli se syntyy. Oma toiveeni on, että tämä esitys ei toteudu, sillä esitys ei paranna potilaan kannalta keskeisiä ongelmia. Turku on joka tapauksessa vastuussa, että sinne siirtyy toimiva, kustannusvaikuttava toiminto, jolla on hyvä maine. Tavoitteeksi on asetettava palveluiden viiveetön saatavuus – perusterveydenhuollon lääkäriin kiireettömästikin viidessä päivässä. Se on mahdollista kuten olen kirjoituksissani kertonut (katso www -sivut). Potilaan asemaa järjestelmässä on parannettava. Sote-esitys toteutuessaan etäännyttää palveluita entisestään niin kaupungeissa kuin maaseudulla.

Soten syntymisestä riippumatta TYKSin ja yliopiston varaan rakentunut terveydenhuoltoon ja biotieteisiin keskittynyt tutkimus Kupittaalla ovat osa modernin suuren kaupungin kokonaiskuvaa. Ne yhdessä tuottavat terveyttä ja taloudellista toimeliaisuutta alueelle ja niiden hyvinvoinnista tulee huolehtia.


”Me parannemme joka päivä” on hieno slogan yliopistosairaalalle ja kelpaa sellaisenaan Turulle ja Turun terveystoimellekin organisaatioina. Turun terveysasemien tulee olla houkuttelevia työpaikkoja, sillä muutoin emme voi rakentaa hyvää perusterveydenhuoltoa Turkuun. Järjestelmää tulee kehittää pitäen tämä mielessä.

Koulutus ja tutkimus

Meidän koulumme ovat toistuvasti maan parhaiden joukossa. Niiden opetuksellinen monipuolisuus on arvo ja niiden laatu on turvattava - myös rakennuksissa.


Turunkin tulevaisuus on korkean lisäarvon tuotannossa. Turun yliopistollinen korkeakoulukokonaisuus on Suomen laaja-alaisimpia. Turku on hieno, historiallinen yliopistokaupunki – juuri yliopisto toi minutkin tänne ja teki minusta turkulaisen. Se turvaa koko Suomen tulevaisuutta ja vain mahdollistamalla tutkimustoimintaa yliopistolla ja yliopistoyhteistyötä yritysten kanssa voimme turvata valmistuville mahdollisuuden jäädä tänne myös töihin – koulutusasteesta riippumatta. Liian moni joutuu nyt muuttamaan pääkaupunkiseudulle, kun asia voisi olla juuri päinvastoin – houkutella työvoimaa tänne edullisemman asumisen ja rikkaan kulttuurin kaupunkiin.

Toimintakulttuuri

Turulla on kaikki edellytykset olla maineeltaan Suomen ykköskaupunki. Kaupungin kulttuuritarjonta on laajaa, jokiranta hieno, tuomiokirkko, satama, saaristo, linna, yliopistokokonaisuus. Koko kaupunki helposti saavutettavissa ja kaikki lähellä.


Kaupungin rakentaminen on paitsi pitkäjänteistä niin jatkuvaa. Hieno kaupunki rakennetaan ajassa ja ajan kanssa. Eikä se koskaan ole valmis. Turulla on hieno historia, hyvä nykyisyys, mutta pidetään huoli, että sillä on erinomainen tulevaisuus. Seutuyhteistyö ei rakennu saneluun. Turun menestys on naapureidemme onni mutta myös toisinpäin – olemme samassa veneessä.


Heikkoutenamme on päätöksentekokyvyttömyys ja erityisesti uskottavuus suurten kaupunkihankkeiden toteuttajana kuten teatteri, funikulaari, Logomon silta,... Vastuullista ongelmiin ei kuitenkaan ole kyetty löytämään. Tarvitsemme johtojärjestelmän, jossa vastuut ovat selkeät ja kaikki kantavat oman vastuunsa toteutuksesta. Vastuuttomuus ei saa jatkossa olla asioiden tila. Meidän tulee tällä valtuustokaudella rakentaa suunnitelma, miten Turku erottautuu positiivisesti ja kaupunkikuvallisesti alkaessamme toteuttaa tarvittavia rakennusprojekteja jatkossa.


Arkkitehtuurin ja uusien hankkeiden tulee tukea Turun asemaa Suomen historiallisena pääkaupunkina. Aivan erityisesti julkisen rakentamisen ja kaupungin keskustan tulee ilmentää historiaamme ja kestää aikaa. Annetaan kaupunkiarkkitehtuurille mahdollisuus!


Turun maineen on vienyt lokaan kaupunkikehitykseen liittyvien investointien ammattitaidoton kokonaishallinta. Sen on sallittu jatkua, mutta sen on loputtava nyt. Huono maine on kehittymistä jarruttava voima, mikä on näkynyt Turun alisuorittamisena. Se estää jopa investointien ohjautumista Turkuun.


Turun rakennusprojektien tulee olla ihastuksen arvoisia. Rakennetaan organisaatiokulttuuri, josta kaikki olemme ylpeitä saavutusten kautta. Ei lupausten tai toteutumattomien havainnekuvien kautta.

Raideratkaisut – föli-kaupunkiliikenne

Raideratkaisussa on tehtävä ratkaisu tunnin junan kokonaisuuden ja ratikan välillä. Kaikkeen ei ole varaa. Ratikka ei ole ilmastoteko 30 -luvulla.


Ratikan yhden linjan toteutus maksanee jo 350M€. Jotta kaupungissa olisi säällinen ratikkaverkko, investointi maksaisi yli miljardin. Ylipäätään ratikan tulisi olla seudullinen joukkoliikenneratkaisu, mitä se ei ole, koska naapurimme eivät siihen usko. Vaarana on, että ratikka syö koko Fölin kehittämisen eväät kalleudellaan. Koronan jälkeen etätyö vähentää Fölin liikennöintimääriä. Ratikka ei ole tulevaisuuden ratkaisu – pikemminkin menneisyyden mahdollisuus ja vaara tulevaisuuden joukkoliikenteen rakentamiselle.


Alle 10 km työmatkoja tehdään enenevästi turvallisia pyöräteitä ja näppäriä sähköpyöriä käyttäen. Meidän tuleekin investoida, jotta Turku voi olla Suomen ykköspyöräilykaupunki. Jolloin ratikan elinkelpoisuus edelleen heikkenee – kumpikin ei ole edes järkevää.


Tunnin juna tuo pääkaupunkiseudun osaksi helppoa turkulaisuutta ja elävöittää talousrakennettamme. Kupittaan kannen suunnittelu ja yhteydet Helsinkiin siis kuntoon. Tältä raideinvestoinnilla voidaan odottaa tuottoa seutukunnan hyvinvointiin ja se tulee toteuttaa mahdollisimman pian seudullisen yhteistyön tuloksena valtakunnallisena hankkeena. Turun etua tulee ajaa myös valtakunnan tasolla.

Satama, konserttitalo ja tapahtuma-areena – isoja investointeja edessämme

Koko sataman alueen kehittäminen on osa tulevaisuuden Turkua ja yhdistää Suomen länteen. Sitä paremmin mitä nopeammin ’tunnin juna’ toteutuu.


Konserttitalo on hyvä esimerkki, mihin joudutaan, kun asioita ei suunnitella ajallaan, vaan ajaudutaan tilanteeseen. Me emme saa nyt kuitenkaan toistaa teatterin korjauksen yhteydessä tehtyä hoppuilun virhettä. Tehdään nyt laadukas suunnitelma, jota kehtaamme esitellä vielä 50 vuoden kuluttua ylpeydellä niin ulkoisen näyttävyyden kuin toiminnallisuutensa perusteella eikä pilata asiaa hirveällä hopulla.


Jos tapahtuma-areenan noin 600M€:n investointi saadaan syntymään tukemalla sitä kaupungin taloudesta 30M€:lla, meidän on syytä toivoa sen nopeaa toteutumista. Suhde yksityisen ja julkisen investoinnin kokonaisuudessa on varsin passeli.

Yhteenveto

Jos Turku ei aseta toiminnalleen tavoitetta olla paras vertaistensa joukossa, meidän on syytä kysyä, miksi emme sitä tee? Kun se on asettanut päämäärän, meidän on päätettävä aikataulu ja tarvittavat resurssit. Vastuut tulee olla kirjattu selkeästi yhdessä välitavoitteiden kanssa.


Osana alkavan kauden tavoiteneuvotteluja on siis määritettävä ensin, missä haluamme Turun olevan 2030 -luvulla eri toiminta-alueillaan. Alkava nelisvuotiskausi alkakoon toteuttaa tätä visiota. Siihen liittyviä seikkoja olen edellä käsitellyt.


Pidetään yhdessä huoli, että ensi vuosikymmenellä olemme kadehdittava, menestyvä, Suomen paras kaupunki elää ja asua niin ihmiselle kuin yritystoiminnalle. Ja miksi ei – olemmehan jo olleetkin. Tulevaisuus tehdään. Tässä kappaleessa on kiteytettynä oma tavoitteeni ehdokkaana.

  • Facebook
  • Twitter
  • LinkedIn

©2021  Heikki Pälve

bottom of page